Kutsutaan meidän shettiksiä nimellä "aavikoittajat". Yhtenä päivänä piha on kuin paratiisi vihreine polvenkorkuisine heinineen, aavikoittajat vapautetaan paratiisiin ja "PUF"; paria päivää myöhemmin maasta ei kasva kuin nokkosia, jokainen ruohonkorsi on imetty naamariin juuria myöden.
Tehokasta!
Nyt aavikoittajat ovat työskennelleet ulko-oven lähellä, turvallisessa ympäristössä, mutta siitä huolimatta perjantaina kun unenpöpperöisenä taapersin pihalle, niin pihalla odotti yksi pirteä shettis ja yksi kolmijalkainen! Akusti ei varannut yhtään painoa vasemmalle etuselle!
Paniikki iski, eikai se ole murtunut? Ponit talliin, jalat saksiminen kaljuksi ja syy löytyi: Y:n muotoinen n. 1,5cm halkaisijaltaan oleva pieni vekki vuohisnivelen yläreunassa takapuolella.
Puhdistettiin haava hyvin, laitettiin haavavoidetta ja pinteli päälle. Shettikset jäi vuorokaudeksi karsinaan, koska Aksu ei pystynyt astumaan jalalle.
Lauantaina aamulla jalka oli edelleen kipeä, mutta kun Aksu suostui raahautumaan karsinasta pois, niin vietiin ne pihalle syömään. Tuore ruoho voittaa aina kuivaheinän. Kyllä Aksu vähän pihalla kävelee, mutta vaivalloista näyttää olevan ressukan meno. Seisoo pääasiassa vasen etujalka edempänä, on varmaan kivuttomampi niin.
Nyt katsotaan, että meneekö tuo itsekseen ohi vai vaatiiko lääkekuurin. Toistaiseksi turvottaa vain vähäsen eikä ole yhtään kuuma. Pikkuinen reppana, parane pian!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti