Kamman klinikkareissu 15.8.2013

Niin siinä sitten taas vaihteeksi kävi, että auton nokka piti kääntää klinikkaa kohti. Eipä ole kymmeneen vuoteen tarvinnut käydä ja nyt ollaan melkein vakioasiakkaita :(
Tällä kertaa vaihteen vuoksi Porvooseen, koska Orimattilasta ei saanut sellaista aikaa, että luuliaan olisi voinut polttaa pois jos siihen on jalan puolesta mahdollisuus.

Kun pääsin perille, niin ensimmäinen ihmetys oli, että mikä ihmeen rakennus on klinikka? Onneksi edellinen asiakas käveli juuri hevosautolle, niin hän osasi ohjeistaa ensikertalaista.

Klinikalla jalka ensin tutkittiin tunnustelemalla. Sen jälkeen lähdettiin pihalle katsomaan miten Kamma liikkuu. Talutin ensin käynnissä suoralla ja sen jälkeen ravissa. Liikkeessä ei näkynyt mitään poikkeavaa. Sitten mentiin talon päätyy kaltevalle pinnalle jossa juoksutin pienellä ympyrällä käyntiä ja ravia. Pieni ontuma saatiin siinä tilanteessa esille, itse en sitä edes nähnyt, mutta onneksi sitä varten on nuo osaavammat.

Otettiin Kamma sisälle, annos rauhoittavaa sisälle ja eikun röntgeniin.
Siitä otettiin neljä kuvaa vähän eri kulmasta. Ja löytyihän luuliian kasvun syykin sieltä; puikkoluussa oli kaksi murtumaa ja sen pää oli kokonaan irtipoikki.
Seuraavaksi lääkäri halusi ultralla varmistaa, että missä kunnossa jänteet oli. Onneksi toistaiseksi luuliika on aavistuksen irti hankositeestä, mutta yhtään se ei saisi kasvaa taakse- eikä sisäänpäin.

Lääkäri sanoi, että tässä vaiheessa järkevintä on antaa murtuman parantua rauhassa ja luuliian tulehduksen rauhoittua. Kuukauden päästä sitten voisi yrittää kylmäpolttaa luuliikaa pienemmäksi jos siihen asti kaikki menee hyvin. Jos luuliika kasvaa, niin sitten polttoa pitää kokeilla nopeasti.

Tässä vielä potilaskertomus:

--------------------------------------------------------------------------
Käynnin syy:
luuliika

Anamneesi:
6-7 vuotta sitten saanut potkut otj ulkosäärelle johon kasvanut pieni luuliika sääriluun päälle, nyt huomattu 5 päivää sitten että patti kasvanut suuremmaksi.

Status:
Palpatorisesti otj ulkosäärellä puikkoluun keskikolmanneksessa 4x4cm kokoinen kova luuliika, ei merkittävää palpaatioarkuutta.
Liikkeet:
- suoralla uralla käynti ja ravi puhdasta
- ympyrällä ontuu otj sekä sisä- että ulkojalkana

Toimenpide:
Rauhoitus 0,3 + 0,3
RTG:
- otj ulkopuikkoluussa aktiivinen luukalvoreaktio sekä puikkoluussa että sääriluussa, lyyttisyyttä jonkin verran sekä tuoreen näköinen murtumaan viittaava linja

UÄ:
- otj hankoside harvahko luuliian kohdalta

Jatkohoito:
Jalan kylmäys.
Penetrol pintahoito kerran päivässä viikon ajan, pidä 1-2 viikon tauko jonka jälkeen uusi kuuri.
Oriprim 4 mittaa aamuin illoin kuuri loppuun.

Luuliian kryohoito n. 4 viikon kuluttua. Jos patti suurenee nopealla aikavälillä, ottakaa yhteys klinikalle.
--------------------------------------------------------------------------

Tälläisellä mennään sitten eteenpäin. Pussi Oriprimiä, pullo Penetrolia, nippu papereita ja röntgenkuvat CD:llä.
Ja taas uusi sairaslomalainen.

Kamma Akustin riimussa. Lastauksessa kävi pieni säätö jonka
seurauksena oma napsahti poikki...

Oikea takajalka edestä kuvattuna

Oikea takajalka takaa kuvattuna

Kamman palasi laitumelta jalkavammaisena

Nyt ei hyvin mene. Meillä ei ole ikuisuuksiin ollut mitään ongelmia hevosten kanssa ja nyt tänäkesänä kaksi ponia loukkaantuu laiduntaessa!

Kävin eilen katsomassa Kammaa kesälaitumella ja raspasin samalla kaviota. Kaveri soitteli sunnuntaina ja sanoi, että Kamman takakavio on reunasta lohjennut. Ajattelin, että samallahan sitä sieltä koukkaa työmatkalla vaikka olisihan se Kamma muutenkin tullut jo lauantaina kotiin.

Mutta laitumella heti ensimmäinen asia mikä laitumelle kävellessäni pisti silmiin, oli järkyttävän kokoinen patti vasemmassa takajalassa ulkopuolella. Patti ei ollut uusi juttu, varmaan joku ehkä n. 6 vuotta sitten Sulo potkaisi siihen jalkaan ja siihen tuli pieni luuliika. Nyt jostain tuntemattomasta syystä patti oli kasvanut tuplasti/triplasti isommaksi.

Luuliian kasvuun lääkärin mukaan syynä on kova isku, mutta laidun jossa ei ole sisäpuolella kuin yksi puu ja Kamma laiduntaa siellä yksin..miten ihmeessä?

Soitin Orimattilan klinikalle ja sieltä sanottiin, että tule ensiviikon alussa näyttämään sitä ja arvioidaan sitten, että voiko sitä kylmäpolttaa. He eivät itse tehneet kylmäpolttoja, mutta klinikalla käy kuulemma kerran kuussa joku joka polttelee.

Seuraavaksi soittelin Porvoon klinikalle ja he tekivät itse poltot. Joten vaikka matka on pidempi, niin sieltä selviää yhdellä keikalla ja jalan saa nopeasti hoitoon. Sain ajan torstaille 15.8. klo 11:30.

Eli heihei sitten syksyn kamalasti odotetut sieniretket Kamman kanssa ja kaikki treenaus jota olin koko kesän suunnitellut. Nyt odotelleen kauhulla tuloksia, että voiko luuliian vielä polttaa vai onko se liian iso siihen operaatioon. Sellainenkin mahdollisuus tässä vielä on.

Ja jos poltto onnistuu, niin millainen sairasloma Kammalle tulee? Paraneeko se?

Entä jollei jalkaa pysty hoitamaan kuntoon? Jos luuliika on sisällä hankositeen tai hermon päällä? Sitä ei pysty edes ajattelemaan, pakko laittaa ajatukset taka-alalle, että pystyy elämään torstaihin saakka.

Mutta laidunhommat säädettiin sitten Kirsin kanssa niin, että Kamma tulikin jo tänään kotiin. Hain sen traikulla ja samalla Harminkin kesäloma loppui ja se siirtyi toisella traikulla sunnuntaihin asti toisaalle odottamaan pohjoiseen lähtemistä. Se on kesä sitten pikkuhiljaa lopussa. Haikeaa.

Vermon poninäyttely 4.8.2013

Sieltä ne näyttelyt sitten tuli ja meni.
Poni oli jo talvikarvaa ja mahaa kerennnyt kasvattaa siihen malliin, ettei auttanut kun yrittää fiksata sitä jonkinmoiseen kuosiin ennen näyttelyä.

Näyttelyt oli sunnuntaina, joten lauantaina pesin Ropinan ja kun se oli vähän kuivunut, niin vein sen Kirsille (ja Kamma tuli siksi aikaa kotiin) jotta Kirsin Harmi-poni kerkeää tutustua siihen.

Olisi ollut ehkä Harmille vähän liian suuri järkytys lastautua suoraan tuntemattoman miniponin viereen traikussa.

Sunnuntaina lähdettiin riittävän ajoissa liikkeelle. Harmin kehä oli jo kympin jälkeen, Ropinan kehä alkoi vasta 12:30. Paikalla piti olla tuntia ennen luokkaa, joten oltiin ysin tienoilla Vermossa. Minä kävin ilmoittautumassa, Harmi sai numeron 100 ja Ropina oli 164.
Katselin kun Harmi meni kehään, meillä oli niin hyvin aikaa että kerkesin rauhassa ihmetellä.
Harmi sijoittui 3/3 sijalle ja sai III-palkinnon.

Ropina vietti koko odotteluajan lähinnä pörheltämällä ja kiljumalla. Se hirnui kokoajan ja mulla ja Petellä oli korvat ihan lukossa.
Onneksi vähän ennen sen oman kehän vuoroa se uuvahti ja alkoi silmätkin lupsumaan kiinni.

Meidän luokassa oli 9 ponia ja me tietty oltiin ekana... olisi ollut liian helppoa ensikertalaisena juosta jonkun toisen perässä, mutta ei voinut mitään.
Ropina oli vähän laiska, sen ravi ei ollut normaalin lennokasta, mutta kuumuus ja pitkä odotteluaika vaati veronsa.
Se kuitenkin sijoittui 6/9 sijalle ja sai II-palkinnon.

Arvostelupaperin sanomaa sai arpoa, siinä ehkä luki näin:
"Good front and kind quarter. Nice, straight movement. Short cannon."
Sen verran suomensin, että cannon oli sääri. Eli suorat liikkeet, hyvä edestä, lyhyt sääri.

Sen jälkeen aika nopeasti lähdettiinkin jo kotiin.
Kyllä oli onnellinen Ropina ja Aksu kun näkivät toisensa vuorokauden eron jälkeen <3